Hae
Rosa Camilla

80-luvun keittiölle täysin uusi ilme – ja mitä se maksoi!

 

Tervetuloa meidän keittiöön!

 

 

Vihdoin ja viimein keittiöremontti on saatu päätökseensä. Tadaa! En jaksanut edes kaivaa mitään before-kuvia tähän hätään, koska osaatte varmaan kuvitella, miltä näyttää 80-luvun keittiö. Jotenkin ahdas, pimeä, epäkäytännöllinen ja ruman värinen. Uusi keittiö onkin sitten näiden kaikkien vastakohta – valoisa, avara, käytännöllisyyden multihuipentuma ja ennen kaikkea, tilava. Tavaroille on selkeä paikka, laatikot avautuvat ulospäin (sen sijaan, että oven takana olisi metrin syvyinen hylly jonka takaosaan ei ole koskaan asiaa) sekä lisätilaa saatiin myös korvaamalla jääkaappi-viileäkaappi pelkällä jääkaappi-pakastimella. Vanhan keittiön näkee vilaukselta kuitenkin muun muassa tässä ja tässä kuvassa.

Pahoitteluni muuten siitä, että mikron oveen jäi kuvia varten tietysti maailmanluokan rasvaisimmat sormenjäljet. En kestä katsoa näitä kuvia, kun ärsyttää tuo hitsin ovi! Toivottavasti pääsette tästä järkytyksestä yli. Erään kuvan taustalla näkyvät myös hienosti keittiöstä olohuoneeseen siirtämäni roinat, mutta olkoot. En ole syystäkään asuntokuvaaja, haha!

 

 

Keittiömme on Epoq-keittiö, ja se suunniteltiin paikallisessa Gigantissa ihan hetken mielijohteesta. Olin hahmotellut suurin piirtein jo paperille, millä tavalla keittiön voisi koostaa, mutta keittiösuunnittelijamme kanssa tietysti lopputuloksesta tuli vielä parempi, kuin osasimme kuvitella. Ajatus esimerkiksi vitriiniovien lisäämisestä keittiön päätyyn oli kytenyt mielessäni jo hetken, mutta suunnitteluohjelmassa sen nähtyäni piti todeta, että kyllä nuo lasiovet vaan tekevät tuosta niin erilaisen. Samaan syssyyn laitettiin tietysti vaihtoon myös kaikki kodinkoneet, jotka valittiin tällä kertaa integroiviksi, liesituuletinta lukuun ottamatta.

Jotenkin tuli ihan typerä olo, kun suunnittelijan kanssa tuli puhe siitä, haluammeko uuniimme ”pyrolyysipuhdistuksen” tai höyrytoiminnon. Sitä kun on käyttänyt aina kaikista tavallisimpia kodinkoneita ei voinut tajutakaan, että nykyään on olemassa itsensä paistamalla puhdistavia uuneja (??) ja että ruokaa voi kokata myös kuumalla höyryllä. Herranjestas. En oikein osannut ottaa asiaan kantaa joten nythän meillä on siis pyrolyysiuuni. Vielä ei olla testattu puhdistustoimintoa 😀

 

 

Ehdottoman suuren vaikutuksen tekivät uusi allas ja hana, jonka väreistä vaihdettiin miehen kanssa muutama merkitsevä katse. Musta allas sopi minustakin tason väriin enemmän kuin paremmin, mutta hanasta halusin kultaisen – aivan kuten kaappien vetimistäkin. Eikä onneksi saatu mistään valinnoista riitaakaan aikaiseksi, vaan yhteistuumin yhteinen sävel löytyi sävy- ja värivalinnoissa. Välitilan laatta oli sattumalta juuri sellaista, millaista olin mielessäni pyöritellyt, minkä lisäksi se löytyi siis K-raudan poistohyllystä. Samalla kertaa vaihdettiin keittiön laminaatti harmahtavaan vinyylilankkuun, joka sointuu niin ihanasti muihin sävyihin. Tuo lattiakin oli ihan törkyhalpa, mutta samalla aivan nappi valinta!

 

 

Meidän keittiö ei ole tosiaan kovin suuri, mutta silti pippurinen. Hintaakin tälle remontille siis pääsi kertymään – kaiken kaikkiaan 13 466 euroa. Tästä summasta keittiön kaapit, hanat ja muut härpäkkeet maksoivat 4251 euroa, kodinkoneet 3353 euroa, keittiön putki- ja sähkötyöt 1358 euroa sekä vanhan keittiön purku, tasoitus, uuden kokoaminen, välitilan laatoitus, listoitus ja maalaus ja tekemiseen vaadittavat tarvikkeet yhteensä 4601 euroa. Teetetystä työstähän saa hakea kotitalousvähennystä, eli veronpalautuksina taidamme saada takaisin suurinpiirtein 2250 euroa. Käytännössä keittiölle jää tuon jälkeen hintaa noin 12 000 euroa. Tuosta nyt varmaan joitain satasia uupuu, kun muutama tunti on vielä veloittamatta, minkä lisäksi keittiön ylätäytteitä piti tilata erikseen lisää. Sähkö- ja putkitöistä tuli suhteellisen suuri lasku, koska viemäreiden ja sähköjen osalta jouduttiin tekemään hiukan siirtoja, minkä lisäksi pyysimme sähkömiestä vetämään meille yhden täysin uuden pistokkeen.

Rahastakin on toisinaan hyvä puhua, nimittäin tämäkin saattaa antaa osviittaa remonttia haaveileville siitä, missä lukemissa hinnat ehkä liikkuvat. Vanhan keittiön purku oli muuten koko hommasta pienin, noin 600 euron luokkaa, minkä lisäksi se hoitui ammattilaisilta kolmessa tunnissa.

 

 

Jääkaappi ja pakastin ovat nykyään myös integroituja. Ihanan selkeät ja siistit linjat! 

 

 

37 senttimetriä syvä sivupöytäkin osoittautui aivan täydelliseksi hankinnaksi tuohon lyhyelle seinälle – tänne saatiin sovitettua siivoustavarat, kodinkoneet, kissojen ruuat kuin pullokassitkin. 

 

 

Entisen pakastimen tilalle hankittiin ulospäin avautuva kuivakaappi. Tämä on mun lemppari koko keittiössä!!

 

 

Sellainen kokonaisuus! Rahaa paloi eikä tuo itse remonttiaika ollut mitenkään erityisen hauskaa – vaikka ei nyt kovin tuskaistakaan. Ainoan takapakin aiheutti tuo meidän tuore induktioliesi, joka päätti kolmen viikon käytön jälkeen lopettaa toimintansa. Huoltomies kävi juuri toteamassa, että siitä on pimahtanut toinen induktiokortti, eikä sellaisia tietysti kasva tuossa naapurin puussa, vaan sitä saa nyt odotella saapuvaksi. Takuuseenhan tuo onneksi menee, mutta saa toivoa, että kestäisi nyt korjauksen jälkeen hitusen pidempään. Kuvissa lieden päällä on muuten miehen Amazonista tilaama suoja, jollaista voin suositella kyllä vahvasti! Tuo liesi kun on lasia niin siihen ei uskalla juuri mitään laskea, naarmujen pelossa.

Mutta aaaaaa voi että tuo on niin ihana! Niin eri fiilis herätä aamulla keittämään kahvia <3 Täällä vielä kuva kokonaisuudesta vähän paremmassa valossa.

Mitä tykkäätte meidän uudesta keittiöstä? 

 

 

Lemmenloma Mauritiuksella vaihtui Etelä-Savoon

 

Lauantaina 10.10. sanoimme viimein tahdon, minkä jälkeen onkin elelty aika lailla pilvilinnoissa! Sunnuntaina heräsimme onnellisina, vaikkakin väsyneinä hotellihuoneesta, kömmimme paikallisbussin kyydissä kotiin ja nukuimme pitkät päiväunet. Alun perin ajatuksena ja tarkoituksena oli startata seuraavana maanantaina lentokoneella kohti Mauritiusta, mutta sattuma puuttui peliin (tai siis maailmanlaajuinen pandemia), jonka jälkeen piti tehdä niin sanottu ”plan B”. Olimme vielä kuukausi sitten todella lähdössä matkaan, mutta tilanteen tietäessäni olin silti varannut meille puolikkaan viikon Järvisydämestä, joka oli paikkana todella kehuttu. Ja onneksi varasin, sillä Turkish Airlines perui lennot Port Louisiin sen jälkeen hyvin nopeasti, eli unelmat lomasta tropiikissa kariutuivat viimeistään siinä vaiheessa. Näin jälkikäteen ajateltuna ei kyllä haittaa yhtään – vähemmällä stressillä päästiin, kun ajeltiin 1,5 tunnin ajomatka Etelä-Savoon kolmeksi yöksi!

 

 

Itse hääpäivän kulkuun palaan varmasti vielä myöhemmin, mutta koko loman ajan emme voineet oikeastaan tehdä muuta, kuin hehkuttaa ihanaa päiväämme <3 Olo on vieläkin niin onnellinen, että tuntuu ihan typerältä! Kaikki ei tosiaankaan juhlapäivänä mennyt kuten joku sanoisi, eli ”strömsössä”, mutta samaan hengenvetoon on todettava, että kaikki oli juuri niin täydellistä, kuin pitikin. Oli aivan ihanaa juhlia tärkeiden, ihanien ihmisten seurassa, mikä oli koko päivän kohokohta. Oli myös ihanaa jättää saman tien pyykkivuori selän ja kotioven taakse,  ja karauttaa häämatkalle. Sai rauhassa uppoutua häähumun aiheuttamaan kuplaan ja keskittyä toiseen!

 

 

Järvisydän oli paikkana kyllä suoraan jostain romanttisimmista unelmista. Varasin meille saunallisen superior-sviitin, jossa oli iso makuuhuone/olohuone, keittiönurkkaus, vessa ja kylpyhuone poreammeella sekä saunalla. Niin, ja huoneeseen kuului myös todella iso parveke, josta oli näkymät suoraan Saimaalle. Syysloman kunniaksi paikka tietysti kuhisi muitakin ihmisiä, mutta se ei meitä haitannut. Kylvettiin, saunottiin, syötiin hyvin ja ihasteltiin tähtiä iltapimeällä terassilta. Käytiin kylpylässä pariin otteeseen sekä hieronnassa, jonne ihme kyllä sain tuon toisen houkuteltua. Vuokrattiin myös fatbiket, joilla huristeltiin pitkin Poronsalmea. Oli hauskaa, vaikka menetinkin hermoni huonosti päällystetyillä reiteillä.

Loman tähtihetkenä tietysti ruusukylpy, jonka olin tilannut meille etukäteen.

 

 

Olin myös koko matkan ajan somelomalla, joka oli todella tärkeä hengähdyshetki itselleni. Puhelimeen tahattomasti tarttuminen on varmasti meille monelle ihan perisynti, mistä syystä poistin Instagramin puhelimestani kokonaan (Facebookia käytän vain kirppisryhmien selailuun). Ensimmäisen päivän tunnuin hapuilevan tuttua sovellusta, mutta hyvin nopeasti unohdin sen olemassaolon kokonaan. Oli helpottavaa kyetä keskittymään ihan sataprosenttisesti toiseen, käydä syvällisiä keskusteluita ilman puhelimien läsnäoloa ja viettää aikaa istumatta koneen ääressä. Jos jompi kumpi nosti puhelimen käteen, oli se yleensä yhteinen uutishetki tai jonkin faktan googlaaminen.

 

 

Oli ihanaa. Mutta ihanaa olla tietysti kotonakin. Sinne Mauritiukselle suunnataan kyllä tulevaisuudessa, kun vaan aika ja paikka antavat periksi. Häämatka ruskan väreissä hehkuvassa Suomessa oli kuitenkin ihan yhtä hyvä vaihtoehto – ellei jopa parempikin. Nyt olen tosiaan muuten ihan virallisesti Rouva Vanninen, mistä syystä Instagramin nimimerkkikin vaihtui. Ota seurantaan siis @rosavanninen, jos et ole vielä niin tehnyt!

Oletko vieraillut jo Järvisydämessä?