Hae
Rosa Camilla

80-luvun keittiölle täysin uusi ilme – ja mitä se maksoi!

 

Tervetuloa meidän keittiöön!

 

 

Vihdoin ja viimein keittiöremontti on saatu päätökseensä. Tadaa! En jaksanut edes kaivaa mitään before-kuvia tähän hätään, koska osaatte varmaan kuvitella, miltä näyttää 80-luvun keittiö. Jotenkin ahdas, pimeä, epäkäytännöllinen ja ruman värinen. Uusi keittiö onkin sitten näiden kaikkien vastakohta – valoisa, avara, käytännöllisyyden multihuipentuma ja ennen kaikkea, tilava. Tavaroille on selkeä paikka, laatikot avautuvat ulospäin (sen sijaan, että oven takana olisi metrin syvyinen hylly jonka takaosaan ei ole koskaan asiaa) sekä lisätilaa saatiin myös korvaamalla jääkaappi-viileäkaappi pelkällä jääkaappi-pakastimella. Vanhan keittiön näkee vilaukselta kuitenkin muun muassa tässä ja tässä kuvassa.

Pahoitteluni muuten siitä, että mikron oveen jäi kuvia varten tietysti maailmanluokan rasvaisimmat sormenjäljet. En kestä katsoa näitä kuvia, kun ärsyttää tuo hitsin ovi! Toivottavasti pääsette tästä järkytyksestä yli. Erään kuvan taustalla näkyvät myös hienosti keittiöstä olohuoneeseen siirtämäni roinat, mutta olkoot. En ole syystäkään asuntokuvaaja, haha!

 

 

Keittiömme on Epoq-keittiö, ja se suunniteltiin paikallisessa Gigantissa ihan hetken mielijohteesta. Olin hahmotellut suurin piirtein jo paperille, millä tavalla keittiön voisi koostaa, mutta keittiösuunnittelijamme kanssa tietysti lopputuloksesta tuli vielä parempi, kuin osasimme kuvitella. Ajatus esimerkiksi vitriiniovien lisäämisestä keittiön päätyyn oli kytenyt mielessäni jo hetken, mutta suunnitteluohjelmassa sen nähtyäni piti todeta, että kyllä nuo lasiovet vaan tekevät tuosta niin erilaisen. Samaan syssyyn laitettiin tietysti vaihtoon myös kaikki kodinkoneet, jotka valittiin tällä kertaa integroiviksi, liesituuletinta lukuun ottamatta.

Jotenkin tuli ihan typerä olo, kun suunnittelijan kanssa tuli puhe siitä, haluammeko uuniimme ”pyrolyysipuhdistuksen” tai höyrytoiminnon. Sitä kun on käyttänyt aina kaikista tavallisimpia kodinkoneita ei voinut tajutakaan, että nykyään on olemassa itsensä paistamalla puhdistavia uuneja (??) ja että ruokaa voi kokata myös kuumalla höyryllä. Herranjestas. En oikein osannut ottaa asiaan kantaa joten nythän meillä on siis pyrolyysiuuni. Vielä ei olla testattu puhdistustoimintoa 😀

 

 

Ehdottoman suuren vaikutuksen tekivät uusi allas ja hana, jonka väreistä vaihdettiin miehen kanssa muutama merkitsevä katse. Musta allas sopi minustakin tason väriin enemmän kuin paremmin, mutta hanasta halusin kultaisen – aivan kuten kaappien vetimistäkin. Eikä onneksi saatu mistään valinnoista riitaakaan aikaiseksi, vaan yhteistuumin yhteinen sävel löytyi sävy- ja värivalinnoissa. Välitilan laatta oli sattumalta juuri sellaista, millaista olin mielessäni pyöritellyt, minkä lisäksi se löytyi siis K-raudan poistohyllystä. Samalla kertaa vaihdettiin keittiön laminaatti harmahtavaan vinyylilankkuun, joka sointuu niin ihanasti muihin sävyihin. Tuo lattiakin oli ihan törkyhalpa, mutta samalla aivan nappi valinta!

 

 

Meidän keittiö ei ole tosiaan kovin suuri, mutta silti pippurinen. Hintaakin tälle remontille siis pääsi kertymään – kaiken kaikkiaan 13 466 euroa. Tästä summasta keittiön kaapit, hanat ja muut härpäkkeet maksoivat 4251 euroa, kodinkoneet 3353 euroa, keittiön putki- ja sähkötyöt 1358 euroa sekä vanhan keittiön purku, tasoitus, uuden kokoaminen, välitilan laatoitus, listoitus ja maalaus ja tekemiseen vaadittavat tarvikkeet yhteensä 4601 euroa. Teetetystä työstähän saa hakea kotitalousvähennystä, eli veronpalautuksina taidamme saada takaisin suurinpiirtein 2250 euroa. Käytännössä keittiölle jää tuon jälkeen hintaa noin 12 000 euroa. Tuosta nyt varmaan joitain satasia uupuu, kun muutama tunti on vielä veloittamatta, minkä lisäksi keittiön ylätäytteitä piti tilata erikseen lisää. Sähkö- ja putkitöistä tuli suhteellisen suuri lasku, koska viemäreiden ja sähköjen osalta jouduttiin tekemään hiukan siirtoja, minkä lisäksi pyysimme sähkömiestä vetämään meille yhden täysin uuden pistokkeen.

Rahastakin on toisinaan hyvä puhua, nimittäin tämäkin saattaa antaa osviittaa remonttia haaveileville siitä, missä lukemissa hinnat ehkä liikkuvat. Vanhan keittiön purku oli muuten koko hommasta pienin, noin 600 euron luokkaa, minkä lisäksi se hoitui ammattilaisilta kolmessa tunnissa.

 

 

Jääkaappi ja pakastin ovat nykyään myös integroituja. Ihanan selkeät ja siistit linjat! 

 

 

37 senttimetriä syvä sivupöytäkin osoittautui aivan täydelliseksi hankinnaksi tuohon lyhyelle seinälle – tänne saatiin sovitettua siivoustavarat, kodinkoneet, kissojen ruuat kuin pullokassitkin. 

 

 

Entisen pakastimen tilalle hankittiin ulospäin avautuva kuivakaappi. Tämä on mun lemppari koko keittiössä!!

 

 

Sellainen kokonaisuus! Rahaa paloi eikä tuo itse remonttiaika ollut mitenkään erityisen hauskaa – vaikka ei nyt kovin tuskaistakaan. Ainoan takapakin aiheutti tuo meidän tuore induktioliesi, joka päätti kolmen viikon käytön jälkeen lopettaa toimintansa. Huoltomies kävi juuri toteamassa, että siitä on pimahtanut toinen induktiokortti, eikä sellaisia tietysti kasva tuossa naapurin puussa, vaan sitä saa nyt odotella saapuvaksi. Takuuseenhan tuo onneksi menee, mutta saa toivoa, että kestäisi nyt korjauksen jälkeen hitusen pidempään. Kuvissa lieden päällä on muuten miehen Amazonista tilaama suoja, jollaista voin suositella kyllä vahvasti! Tuo liesi kun on lasia niin siihen ei uskalla juuri mitään laskea, naarmujen pelossa.

Mutta aaaaaa voi että tuo on niin ihana! Niin eri fiilis herätä aamulla keittämään kahvia <3 Täällä vielä kuva kokonaisuudesta vähän paremmassa valossa.

Mitä tykkäätte meidän uudesta keittiöstä? 

 

 

Metsänvihreää maalia olohuoneeseen

 

Kun muutimme tähän 80-luvulla rakennettuun kotiimme, tiesin heti, että beigestä olisi päästävä eroon. Beigenväristä lasikuitutapettia, ruskea-beigeä mosaiikkilaattaa, kaapinovia, koristetapettia, lattialaattaa. Käytännössä 2000-luvun alku soitti hakeakseen beigensä takaisin. Olohuoneessa meillä oli jopa kaksi beigensävyistä seinää, joista toisella oli pelkkä maali lasikuitutapetin päällä ja toisella sitten kulahtanut koristetapetti kuviolla. Vautsivaude, ei nyt ihan suoraan solahtanut sisustusajatuksiini valitettavasti, vaikka ei onnekseen ihan hirvittävän ruma ollutkaan. Ainoastaan tuolla maalatulla seinällä vaan oli todella rumat ilmakuplat huonosti asennetusta lasikuitutapetista, jotka tuijottivat aina sohvalla istuessamme syyttävästi.

Loman alkajaisiksi päätimme, että nyt siistitään tuo maalattu seinä, kun on kerrankin aikaa. Olin jo jokin aikaa sitten keksinyt, että haluaisin maalata seinän vihreäksi. Sellaiseksi todella täyteläiseksi vihreäksi. Idean sain varmaan joistakin sisustuskuvista, kun smaragdinvihreät samettisohvat taitavat olla nyt suurinta muotia. Lisäksi meille on uuteen keittiöön tulossa kultaiset vetimet, joka sinetöi toiveeni, sillä vihreä ja kulta ovat nimittäin varmaan ihanimmat sävyt ikinä. Keittiöön tulee myös tummia ja vaaleita sävyjä, jotka eivät ole vihreän kanssa ristiriidassa.

 

 

(Yllä olevasta kuvasta voi huomata, että tuo yksi nurkka on tosiaan vielä siistimättä täyteaineella.)

Väriksi valikoitui nopealla rautakauppakierroksella Teknoksen T1631, joka ensin kaupassa näytti aivan liian tummalta, mutta muihin vihreisiin verrattuna oli ainoa, jossa oli oikea sävymaailma. Smaragdinvihreä, metsänvihreä, tumma, jopa hiukan ”royal”. Ylellinen. Myyjä suositteli maalin tyypiksi täyshimmeää, joka kuulemma tuo tummat maalisävyt parhaiten esiin, eli olikohan maalina sitten lopulta Teknoksen Biora 7, tai ainakin joku vastaava. Itse maalausta varten meidän piti kuitenkin tehdä hiukan isompi pohjatyö, kuten ylempänä kirjoitinkin, sillä aiemmin seinälle läväytetty lasikuitutapetti oli rumasti kuprulla useasta kohdasta.

Ostettiin maalireissulla siis myös tasoitetapettia, joka kuulemma peittäisi lasikuitutapetin vohvelikuvion sekä muut epätasaisuudet. Vedettiin ensin kylmänviileästi mattoveitsellä lasikuitutapetista ilmakuplia pois, jonka jälkeen tasoitettiin reikiä seinätasoitteella. Kaikkia kuplia ei saatu pois, mutta ne eivät onneksi pahasti näy tuon uuden tapetin alta. Sitten liisteriä seinään, tasoitetapettia tilalle ja lopuksi maalia päälle. Toki työ oli oikeasti hiukan monivaiheisempi, kuin edellä kuvattu, mutta ei mennä yksityiskohtiin. Toisin kuin netissä peloteltiin, tasoitetapetti oli oikeasti ihan helppo käsitellä, vaikka kutisikin iholla ilman suojakäsineitä (sisältää lasikuituja). Maalia levitettiin päälle kaksi kerrosta, jonka kuvittelimme riittävän, mutta nyt tuo kyllä näyttää siltä kuvissakin, että kolmas kerros olisi tarpeen. Mutta tadaa, ihana vihreä seinä on valmis!

 

 

Seuraavaksi maalataan olohuoneen vuosien saatossa kellertyneet koristelistat, jotta saadaan samalla siistittyä niistä tuota vihreää hiukan pois. Mietin kuitenkin, että ehkä olisi paras vetää se kolmas kerros vihreää ennen sitä, kun se on tummana sävynä sotkevampi. Maalaaminen on loppujen lopuksi aika helppo juttu, kun vetää vaan suojaukset paikoilleen ja telan heilumaan. All-in-all, tuo seinä muutti kyllä meidän olohuoneen ilmeen ihan totaalisesti!! En käsitä, vielä kun keksitään mitä tehdään vastapäisen seinän ruskealle kuviotapetille niin johan on huone siirtynyt nykypäivään. Todennäköisesti maalataan se valkoiseksi, tai vaalean harmaaksi.

Mitä tykkäätte muodonmuutoksesta?