Hae
Rosa Camilla

Aika sanoa hyvästit

 

Kaikella hyvällä on aina oma aikansa, ja pienen, piskuisen blogini aika tuntuu nyt koittaneen. On aika sanoa hyvästit.

Blogin taival alkoi vuonna 2016 Jyväskylän Etelä-Kekkolassa, kesän kuumimpina päivinä aloittaessani toista vuottani yliopistolla. Sisustin opiskelija-asuntoamme innolla, mikä inspiroi blogien pariin, sillä olinhan myös intohimoinen kauneuden kuluttaja. Olen aina ollut myös ”hyvä” kirjoittamaan, mistä varmaan hinku näppäimistön äärellekin jälleen syttyi. Tutustuin mahtaviin ihmisiin, koin upeita hetkiä ja pääsin toteuttamaan itseäni, omalla tavallani. Siitä neljän vuoden takaisesta on kuitenkin tultu pitkä matka tänne Kuopion keskustan tuntumaan, omaan rivarikolmioon ja päivätyöhön. Haaveet ja toiveet ovat muuttuneet vuosien myötä, vaikka se perimmäisin ajatus ei olekaan muuttunut – haluan nauttia elämästäni täysin rinnoin. Ja juuri nyt, kiireisen päivätyön ohella ja mielenterveydestä huolehtiessani, blogin kirjoittaminen ei ole ollut kovin luontevaa, vaan olen tehnyt sitä robottimaisesti suorittaen. Aikaa ei tunnu löytyvän, vaikka tästä pitäisinkin kuinka paljon. Minkä lisäksi menestyäkseen pitäisi tälle antaa koko sielunsa ja enemmän, mitä olen valmis omasta vapaa-ajastani uhraamaan. Jos vaan saisi vuorokauteen lisää tunteja, vai mitä?

Siispä keskityn nyt hetken aikaa ainakin vain itseeni. Nautin kiireettömästä vapaa-ajasta, meikkaamisesta vain minulle itselleni, kirjoista, ulkoilusta ja muiden blogien lukemisesta. Ja kuka tietää, ehkä Rosa Camilla aukeaa joskus uudelleen. Instagramissa vitsailinkin, että seuraava steppi lienee sitten vauvablogin perustaminen, haha! Mutta juuri nyt, on aika sanoa hyvästit.

Kiitos kaikille lukijoilleni näistä vuosista – halataan kun tavataan <3