Hae
Rosa Camilla

Metsänvihreää maalia olohuoneeseen

 

Kun muutimme tähän 80-luvulla rakennettuun kotiimme, tiesin heti, että beigestä olisi päästävä eroon. Beigenväristä lasikuitutapettia, ruskea-beigeä mosaiikkilaattaa, kaapinovia, koristetapettia, lattialaattaa. Käytännössä 2000-luvun alku soitti hakeakseen beigensä takaisin. Olohuoneessa meillä oli jopa kaksi beigensävyistä seinää, joista toisella oli pelkkä maali lasikuitutapetin päällä ja toisella sitten kulahtanut koristetapetti kuviolla. Vautsivaude, ei nyt ihan suoraan solahtanut sisustusajatuksiini valitettavasti, vaikka ei onnekseen ihan hirvittävän ruma ollutkaan. Ainoastaan tuolla maalatulla seinällä vaan oli todella rumat ilmakuplat huonosti asennetusta lasikuitutapetista, jotka tuijottivat aina sohvalla istuessamme syyttävästi.

Loman alkajaisiksi päätimme, että nyt siistitään tuo maalattu seinä, kun on kerrankin aikaa. Olin jo jokin aikaa sitten keksinyt, että haluaisin maalata seinän vihreäksi. Sellaiseksi todella täyteläiseksi vihreäksi. Idean sain varmaan joistakin sisustuskuvista, kun smaragdinvihreät samettisohvat taitavat olla nyt suurinta muotia. Lisäksi meille on uuteen keittiöön tulossa kultaiset vetimet, joka sinetöi toiveeni, sillä vihreä ja kulta ovat nimittäin varmaan ihanimmat sävyt ikinä. Keittiöön tulee myös tummia ja vaaleita sävyjä, jotka eivät ole vihreän kanssa ristiriidassa.

 

 

(Yllä olevasta kuvasta voi huomata, että tuo yksi nurkka on tosiaan vielä siistimättä täyteaineella.)

Väriksi valikoitui nopealla rautakauppakierroksella Teknoksen T1631, joka ensin kaupassa näytti aivan liian tummalta, mutta muihin vihreisiin verrattuna oli ainoa, jossa oli oikea sävymaailma. Smaragdinvihreä, metsänvihreä, tumma, jopa hiukan ”royal”. Ylellinen. Myyjä suositteli maalin tyypiksi täyshimmeää, joka kuulemma tuo tummat maalisävyt parhaiten esiin, eli olikohan maalina sitten lopulta Teknoksen Biora 7, tai ainakin joku vastaava. Itse maalausta varten meidän piti kuitenkin tehdä hiukan isompi pohjatyö, kuten ylempänä kirjoitinkin, sillä aiemmin seinälle läväytetty lasikuitutapetti oli rumasti kuprulla useasta kohdasta.

Ostettiin maalireissulla siis myös tasoitetapettia, joka kuulemma peittäisi lasikuitutapetin vohvelikuvion sekä muut epätasaisuudet. Vedettiin ensin kylmänviileästi mattoveitsellä lasikuitutapetista ilmakuplia pois, jonka jälkeen tasoitettiin reikiä seinätasoitteella. Kaikkia kuplia ei saatu pois, mutta ne eivät onneksi pahasti näy tuon uuden tapetin alta. Sitten liisteriä seinään, tasoitetapettia tilalle ja lopuksi maalia päälle. Toki työ oli oikeasti hiukan monivaiheisempi, kuin edellä kuvattu, mutta ei mennä yksityiskohtiin. Toisin kuin netissä peloteltiin, tasoitetapetti oli oikeasti ihan helppo käsitellä, vaikka kutisikin iholla ilman suojakäsineitä (sisältää lasikuituja). Maalia levitettiin päälle kaksi kerrosta, jonka kuvittelimme riittävän, mutta nyt tuo kyllä näyttää siltä kuvissakin, että kolmas kerros olisi tarpeen. Mutta tadaa, ihana vihreä seinä on valmis!

 

 

Seuraavaksi maalataan olohuoneen vuosien saatossa kellertyneet koristelistat, jotta saadaan samalla siistittyä niistä tuota vihreää hiukan pois. Mietin kuitenkin, että ehkä olisi paras vetää se kolmas kerros vihreää ennen sitä, kun se on tummana sävynä sotkevampi. Maalaaminen on loppujen lopuksi aika helppo juttu, kun vetää vaan suojaukset paikoilleen ja telan heilumaan. All-in-all, tuo seinä muutti kyllä meidän olohuoneen ilmeen ihan totaalisesti!! En käsitä, vielä kun keksitään mitä tehdään vastapäisen seinän ruskealle kuviotapetille niin johan on huone siirtynyt nykypäivään. Todennäköisesti maalataan se valkoiseksi, tai vaalean harmaaksi.

Mitä tykkäätte muodonmuutoksesta?

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *