Hae
Rosa Camilla

Matkustanko vain kokeakseni?

 

Olen itseasiassa pohtinut otsikonmukaista aihetta jo viimeksi vuonna 2018, kun elämässäni tapahtui paljon mullistuksia, mutta moni on varmasti viimeistään tänä keväänä joutunut miettimään tarkemmin omaa elämäänsä, sen prioriteetteja ja mikä tärkeintä, omaa hyvinvointiaan. Oli pakko eristäytyä, harkita julkisilla paikoilla liikkumista, tuoda työt mukanaan kotiin, jättää auto seisontaan kotiparkkikselle ja keskittyä lähinnä ulkoilemaan naapurustossa. Matkustaminen pysähtyi lähes kokonaan rajoitusten astuessa voimaan, mistä syystä itsellänikin siirtyi alkutalvesta varattu reissu Prahaan kauemmas tulevaisuuteen. Yllättäen maailman pysäyttänyt pandemia on pakottanut myös monia muita tottumaan ajatukseen siitä, että kesä täytyykin viettää kotona. Tai vähintäänkin siis Suomen rajojen sisällä.

Miksi ylipäätään ihmiset haluavat matkustaa? Kokemuksia, irtiotto arjesta, jännitystä, maailman näkeminen. Niissähän siinä on pohjimmiltaan varmasti kyse. Mojiton naukkaileminen Kreetan paahtavan auringon alla avustaa varmasti työrupeamasta palautumisessa, sekä toisaalta Rooman kauniiden sivukujien tutkiskelu jättää jälkeensä tuhansia muistoja. Matkustaminen avartaa, se saattaa opettaa ymmärtämään erilaisia kulttuureja, tai toisaalta arvostamaan sitä omaa kotimaataan. Se rikastaa ajattelua ja kielitaitoa, ja kehittää ymmärrystä maailmastamme kokonaisuutena. Kukapa ei siis matkustaisi, kun se on tehty mahdolliseksi ja turvalliseksi?

 

 

Joskus syy matkustamiseen voi kuitenkin olla syvemmällä jokin muu, kuin itse kokemuksien janoaminen. Itse tajusin vuosia  jälkikäteen, että aiemmin harrastamani jatkuva matkojen selailu, reissusta reissuun eläminen ja uusista kaukoreissuista haaveilu oli ehkä pohjimmiltaan kuitenkin jotain muuta, kuin pelkästään kokemuksien keräämistä ja lomailua. Osittain halusin seikkailuja, osittain halusin paeta, koska en ollut arjessani todella onnellinen, vaikka kuvittelinkin niin. Ja nämä varmasti myös limittyivät osittain, eli seikkailujen halu paikkasi jotain, mikä elämästäni puuttui. Enkä ihan varmasti ole ainoa ja viimeinen – luulen, että monenkin kohdalla matkalta seuraavaan pomppiminen voi olla todella tapa karata pakoon sitä arkea, joka ei tyydytä, tai ahdistusta, joka ei helpota. Varsinkin nyt viime vuosina, kun matkustamisesta on tullut helpointa, edullisinta ja vaivattominta, kuin koskaan ennen. Enkä tarkoita siis pelkästään ulkomaanreissuja, vaan myös kotimaan matkailua ihan yhtä lailla. Kotona ei hyvä, siispä etsin arkeeni jännitystä jostain muualta.

Uskon vahvasti myös, että matkustamiseen voi jäädä mentaalisesti koukkuun. Se on kivaa, eli siitä saa hyvän olon tunnetta. Olin varmasti itse aikoinani koukussa. Sanotaanko, että mielenterveyteni ei tuolloin ollut parasta laatuaan, mikä on tosiaan selittänyt paljon niiden muutaman vuoden tapahtumista, kun olen niitä jälkikäteen reflektoinut. Jotenkin tänä keväänä matkustamisen merkitys mielenterveydelle on siis korostunut ajatuksissani erityisesti, sillä en ole tuntenut samanlaista tarvetta seikkailulle, kuin aiemmin. Tähän ajatukseen havahtuminen on herättänyt minut ajattelemaan aihetta uudelleen. Miksi matkustan?

 

 

Näin rajojen jälleen auetessa voikin olla hyvä hetki pohtia yleisesti omaa suhtautumistaan matkustamiseen. Voi pohtia omia arvojaan matkustamisen ympäristövaikutusten puolesta, turismin tukemisen puolesta tai matkustamisen taloudellista rasitetta omalle lompakolle. Meneehän reissaamiseen rahaakin – haluatko ehkä kuitenkin laittaa osan siitä summasta säästöön esimerkiksi puskuria ajatellen? Samalla kannattaa tutkiskella itseään ja pohtia myös sitä, mitä matkustamisella oikeasti hakeekaan. On upeaa pystyä kokemaan kaikki maailman kulttuurit niin vaivattomasti, mutta on tärkeää myös huolehtia siitä, että arki ja elämä kotikotona tyydyttävät kaikki toiveet ja tarpeet. Monelta kannalta tämä kevät on tuonut mahdollisuuksia siis eri tasoiseen, oman elämän reflektoimiseen. Muista siis olla onnellinen myös jalat maassa, ei aina taivaalla.

Postauksen kuvat ovat vuoden 2018 maagiselta Fuerteventuran reissulta. Bongattiin kaksi ihanaa tähdenlentoa, seikkailtiin saarella ja nähtiin kauneimmat auringonlaskut. Oli huippua. 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *