Hae
Rosa Camilla

Mennään naimisiin: Miten käy syyshäiden?

 

Niin. Sepä onkin ihan hyvä kysymys.

Aloitin Mennään naimisiin -postaussarjan viime elokuussa, kun päätös häiden pitämisestä tänä vuonna oli tehty, jonka jälkeen pohdittiin hääjärjestelyiden aloittamista, häiden teemaa sekä täydellisen häämeikin reseptiä. Enpä olisi ajatellut, että sarjan seuraava postaus tulee käsittelemään aihetta juhlimmeko sittenkään häitä syksyllä 2020, mutta näin vaan elämä jaksaa yllättää! Toisaalta ihan hyväkin, että tulee näitä tilanteita, joissa pitää itse hiukan nöyrtyä. Aina ei asiat vaan mene, kuten itse niiden toivoisi menevän.

Me ollaan nyt edelleen siis pidetty kiinni hääpäivästämme, eikä hääpaikankaan osalta ole tullut toivetta häiden siirtämisestä. Syksyyn on vielä matkaa, minkä lisäksi epidemian eteneminen, tai pikemminkin hidastuminen, alkaa näyttää jo hyvältä. Uusia aaltoja saattaa tulla, mikä on meillä molemmilla tiedossa oleva realiteetti. Siinä tilanteessa on todennäköisesti pakko siirtää juhlia tulevaisuuteen, ihan jo kaikkien tärkeimpien ihmistemme puolesta, mutta yksi asia on varmaa – naimisiin ollaan menossa joka tapauksessa. Tapahtuu se sitten rakkaiden ihmisten läsnäollessa, tai kahdestaan maistraatissa. Tästä ei oikeastaan tarvinnut edes keskustella, vaan se oli meille molemmille hyvin selvää, kun asian nostin eräs päivä keskusteluun. Epävarmuus on tehnyt kuitenkin juhlien odottamisesta jopa masentavaa, eikä juhlien pitäminen tunnu enää yhtään niin hauskalta asialta. Olen lähinnä tuskastellut, että onko edes järkevää suunnitella mitään, jos on kuitenkin ihan suurikin mahdollisuus sille, että juhlat on pakko siirtää? Huh.

 

 

Tällä hetkellä on olemassa suurempiakin murheita, kuin peruuntuneet hääjuhlat, eli olen hakenut perspektiiviä näihin huoliini, mutta ahkerasti edelleen yrittänyt inspiroitua ja löytää sitä juhlaintoa, jota vielä jokin aika sitten oli. Otetaan siis pieni katsaus siihen, miten häiden järjestely nyt tilanteesta huolimatta etenee!

Häämekko on saapunut ja odottaa kotikotona kaapissa pientä (tai oikeastaan aika isoa) fiksailua ompelijan tykö. Se on oikeastaan aika hemmetin ihana, mutta toivon, että siitä saadaan taitavissa käsissä istuvampi. Esittelen postauksen kuvissa myös häveliäästi jo hääkenkiäni, jotka olivat todella edullinen löytö Tamarikselta. Kenkien pohjaan on ehkä saatava vielä jotkut kliseiset raapustukset tussilla, haha!

○ Viralliset hääkutsut on teetetty, enää puuttuu oikeat kirjekuoret sekä postimerkit. Lähetetään kutsut varmaan ihan lähiviikkoina!

○ Teemme viikon päästä vierailun hääpaikalle, jolloin toivottavasti osaa tarkastella paikkaa jo hiukan eri silmällä, kuin aikaisemmin. Ruoasta pitäisi keskustella vielä, sekä mahdollisista ruokajuomista. Lisäksi sellaisia käytännön asioita, kuten vihkimisen kaavaa, sijaintia ja toisaalta myös juhlapaikan tarjoamia välineitä esimerkiksi musiikkia ajatellen pitää käydä läpi. Jostain syystä nämä konkreettiset juhlan kulkuun liittyvät asiat aiheuttavat harmaita hiuksia. Minusta ei kyllä hääsuunnittelijaa saisi maksamallakaan. 

○ Kertakäyttökamerat, vieraskirja, polaroid-filmit, nimikyltit, erinäistä muuta tilpehööriä ja morsiamen tukkalisäkkeet sekä kampaukseen tuleva koriste on myös hankittu. Kaikki tärkeimmät siis kunnossa – not. Vieraskirjan toteutamme hiukan eri tavalla, kuin perinteisen kirjan muodossa. Tähän liittyvät vahvasti myös polaroid-kuvat. Vielä pitäisi hankkia pöytäjärjestykselle joku taulu tai muu vastaava, karkkibuffettiin asioita, vessakorit ja ehkä mahdollisesti kiitoslahjat, jos päädymme niitä hankkimaan. 

 

 

Välillä tuntuu, että olisi helpompi antaa tämä suunnittelu suoraan muille ihmisille. Olen todella hyvä pohtimaan juhlan koristelua ja yleisilmettä, mutta ohjelmanumeroiden, aikataulun ja muun vastaavan miettiminen lähes ahdistaa. En tiedä otanko asian liian rennosti, vai asetetaanko hääjuhlille yleisesti ihan hirvittävästi paineita, tai tehdäänkö siitä muuten vaan liian vaikea asia. Haluaisin vain, että kaikki tulisivat ilolla juhlimaan, ja voisin morsiamen roolissa ottaa tuona päivänä rennosti. No, tuleepahan meidän näköiset juhlat ainakin – ei mitään perinteikästä, turhan tönkköä tai tylsää. Hyvää ruokaa, musiikkia ja tietysti me kaksi. Muuta ei tarvita!

syyshäidenkään pitäminen ei ole enää kovin varmaa. mitä ajattelette tilanteesta?

 

 

 

Yksi kommentti

  1. Samavain kirjoitti:

    No, täällä ollaan aikalailla samassa tilanteessa. Häiden järjestely ei oikein meinaa maistua, kun ei tiedä vaarantaako niiden pitäminen vieraiden hengen. Ei yhtään kiva jos kaikki eivät pysty osallistumaan, lähimmäisissä on riskiryhmäläisiä ja heistäkin osa on tulossa Jenkeistä asti. Ihmisiä on myös niin paljon työttöminä ja lomautettuina, ettei haluaisi lisätä muiden taloudellistakaan taakkaa. Mutta aika näyttää, ehkä kesä-heinäkuussa on pakko tehdä viimeiset päätökset siirrosta tai järjestämisestä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *