Hae
Rosa Camilla

Menneen ja tulevan vuoden lupauksia

 

Tein vuoden 2019 alussa lupauksia, jotka kirjoitin mustaksi valkoiselle, eli kalenterini kansilehteen. Jos mietin itseäni vuosien 2017 ja 2018 vaihteessa, olisin varmaan nauranut ajatukselle lupauksista. Jotka kaatuisivat heti vuoden kahtena ensimmäisenä kuukautena. Mutta jostain syystä olin vuosi sitten joulukuussa hyvin varma siitä, että nämä asiat oli pakko kirjoittaa ylös, jotta pitäisin ne varmasti mielessä koko vuoden ajan. Siksi kutsuisin näitä enemmänkin tavoitteiksi, kuin lupauksiksi – en voi luvata mitään, mutta aina voin yrittää. Ja oikeastaan tämä vuosi on ollut monella tasolla todella opettavainen. Katsoessani näitä kuluneelle vuodelle kirjaamiani asioita, huomaan vain kasvaneeni henkisesti todella paljon vuoden aikana. Tiedän pystyväni saavuttamaan asioita, mutta mikään ei tule ilmaiseksi. Toisaalta taas ajatukseni ovat kääntyneet monien asioiden suhteen.

Mitä lupauksia ja tavoitteita asetin vuodelle 2019?

 

 

Kissamme Max painaa vuoden lopussa alle 6,5 kiloa – Ei onnistunut, tuskin tulee onnistumaankaan eikä tätä laihdutusprojektia jatketa enää. Max on siis koko neljän vuoden ikänsä ollut kevyesti sanottuna \”chubby boy\”, ja nyt kun laihdutus on kestänyt sen saman neljä vuotta niin todettiin, että koska paino on stabiilit 7 kiloa, niin pidetään se siinä. Huh.

Säästä 3000 euroa – Lue täältä tarkemmin tänä vuonna aloittamastani säästöprojektista ja sen taustoista. \”Tuhlaajatyttö\” terminä saattaa edelleen kuvastaa kulutustottumuksiani, mutta arvatkaas mitä – sain tavoittelemani summan vuoden aikana kasaan!

Tee 50 opintopisteen edestä opintoja – Jos olen saanut opintojen ja työn yhdistämisen vaikuttamaan helpolta, niin sitä se ei ole, ja tämäkin vuosi on sisältänyt paljon hampaiden kiristelyä, itkua ja epäonnistumisia. Kuitenkin se tavoitteeni, 50 opintopistettä saavutettiin, ja oikestaan viimeisimmän tentin myötä opintopisteitä kertyy tälle vuodelle 54, jee!

Osta puolikas asunnosta – Tästä olen ylpeä. Muutimme Kuopioon helmikuussa 2019, mutta oman osuuteni asunnostamme ostin puolisolta vasta elokuussa. Tein sen kuitenkin, ja nyt olen onnellinen (puolikkaan) asunnon omistaja!

Laihduta, tai älä ainakaan päästä painoa nousemaan yli 72 kilon – Painan tällä hetkellä noin 73 kiloa. Tämä tavoite on todella ristiriitainen, sillä tästä lauseesta itsestään jo näen, miten herkässä tilassa olen sitä kirjoittanut. Painoni on ollut muutaman vuoden tasaisessa, pienessä nousussa, johtuen syömästä lääkkeestäni, mikä on aiheuttanut vahvaa ahdistusta. Aloitin alkuvuonna kuitenkin aktiivisen saliharjoittelun, joka on muuttanut käsitykseni omasta ulkonäöstäni kokonaan. Tie on tosin ollut kivinen (lue täältä kesän kriisipostaus), ja kirjoitan tämän vuoden liikkumisen iloista varmasti erikseen vielä blogissakin, mutta summa summarum – kriisejä tulee ja menee, mutta vaa’an lukema ei hetkauta enää. Olen enemmänkin onnellinen siitä, että olen löytänyt hyvää oloa liikunnasta ja urheilusta, ja kasvattanut kehoani vahvemmaksi. Hyvä minä!

 

 

Suurimmalta osin saavutin siis tavoitteeni, mutta tärkeimpänä koen silti kaiken kokemani henkisen kasvun, joita tavoitteiden asettamisen myötä ja niitä kohti taistellessani olen saavuttanut. Tavoitteissa näkyivät hyvin vahvasti ne arjen peruspilarit, kuten raha, opiskelu ja työt, jopa se ainainen laihdutuskin on jopa mainittuna. Olen tänä vuonna tavoitteista huolimatta kuitenkin kehittynyt – kehittynyt rahan käyttäjänä, piiskannut itseäni opintojen suhteen yhä parempiin tuloksiin, menestynyt työssä ja oppinut hyväksymään kroppaani edes osittain sellaisena, kuin se on minulle annettu. Ja oppinut rakastamaan liikunnan antamaa iloa, ja sen kautta kehittänyt kokonaisvaltaisempaa hyvinvointia keholleni. Tavoitteiden saavuttaminen ei siis ole tärkeintä, vaan se, mitä tapahtuu matkalla.

Mitä tavoittelen siis vuodelle 2020? En tiedä. Rahallisesti säästötavoitteet ovat ainakin kovat, sillä selkeästi isoin kuluerä tulee olemaan loppuvuodesta häämöttävät häät. Mutta toisaalta, haluaisin ehkä asettaa tavoitteita enemmänkin liikkumisen suhteen. Olen nimittäin hurahtanut juoksemiseen, ja haluaisin kehittää taitojani sen suhteen, ja juosta joskus esimerkiksi naisten kympin. Viisikin kilometriä olisi jo kova suoritus. Ainoa oikea tavoitteeni kuitenkin lienee pro gradu -tutkielman kirjoittaminen, joka tulee viemään energiaa ja aikaa yltäkylläisesti. Eli maisteriksi valmistuminen olkoon ensi vuoden ainoa, isoin tavoite, minkä lisäksi vuoteen saa tietysti kuulua paljon rakkautta, iloa, lämpöä ja satunnaisia kyyneleitäkin!

 

 

 

Kaupallinen yhteistyö

Aina matkassa mukana

Kaupallinen yhteistyö: Gaston Luga

 

Meinasin ensin julkaista tämän postauksen juuri ennen joulua, mutta jotenkin nämä aurinkoiset kuvat tuntuivat niin vääriltä. Nyt, kun mahaa on venytetty kinkulla, suklaalla ja glögillä, voin taas hyvillä mielin palata näihin kuviin ja tunnelmiin, ja ehkä jopa haaveilla tulevista reissuista…. haha! Mutta, kirjoittelin tosiaan noin kuukausi sitten reissaajan parhaasta ystävästä eli tarpeeksi suuresta, kestävästä ja käytännöllisestä repusta, jota pystyy riepottelemaan pitkissäkin reissuissa olkapäillä. Tämä osoittautui omalla kohdallani Gaston Lugan Pråper -repuksi, joka on yksi valikoiman suurimmista – mutta toisinaan jopa kahden läppärin kanssa reissaavalle täydellisin.

 

 

Tiesin kuitenkin yhteistyötä sopiessamme Kanarian lomamme koittavan, ja halusin napata valikoimasta myös sellaisen kaverin, joka kävisi reissussa vähän sirommasta käsilaukusta, mutta johon mahtuisi kuitenkin myös esimerkiksi kamerani. Ihastelin jo aiemmassa postauksessa Clässy -reppua ulkomuotonsa puolesta, ja päädyinkin valitsemaan Pråperin kaveriksi Clässy Minin. Ihan vaan siksi, että se oli tyylikäs ja elegantti, mutta samalla myös tarpeeksi käytännöllinen.

Clässy Minissä on selkeästi ohuemmat olkahihnat, jotka on tarvittaessa irrotettavissa repusta kokonaan – esimerkiksi pesua varten. Repun materiaali on paksua polyesterikangasta, joka on paitsi helppo pitää puhtaana, myös suojaa kosteudelta todella hyvin. Tilavuus on jopa 4,2 litraa, ja kassiin sujahtavatkin helposti niin isoksi tiiliskiveksi tituleeramani varavirtalähde, myös Olympus OMD E-M10 -järkkärini sekä lompakko, lääkkeitä, piuhoja ja huulipunia.

 

 

Parasta on ehkä kuitenkin se, että repun mukana saa vaihdettavan kansiläpän! Halutessaan repun tyyliä voi siis vaihtaa istumaan omaan asuun paremmin, tai muuten vaan hulluttelua varten. Värivaihtoehdot ovat tällä hetkellä vaaleanpunainen tai viininpunainen.

 

 

Clässy Mini mulla kulki reissussa aina mukana, kun käytiin ajelemassa, kaupassa tai ihan vaan kävelemässä. Magneettisen napin ansiosta repun läppä on helppo sulkea ja avata, joten esimerkiksi lompakon tai kameran sai aina nopeasti kaivettua esiin. Vaikka Clässy Mini on ihana, niin otin matkaan itseasiassa molemmat Gaston Lugan reput, sillä Pråper-reppu kulki mulla olalla sitten lentokentällä ja lentokoneessa, kun piti raahata tablettia, takkia, eväitä ja muuta mukavaa.

Molemmille repuille löytyy siis aikansa ja paikkansa. Clässy Minin otan käyttöön varmaan enemmän keväämmällä ns. ”käsilaukkuna”, kun tällä hetkellä Pråper kulkee joka päivä töihin ja takaisin. Pikkureppu tulee kuitenkin ehdottomasti jatkossakin reissukaveriksi, erityisesti kun keväälle tulee pari kaupunkireissua, joissa mieluusti säästäisi hartioitaan. Ja tietysti loppuvuodesta myös häämatka!

 

 

Käy kurkkaamassa muuten @rosacamillla Instagramista, jos haluat nähdä repun myös muihin asuihin yhdistettynä! Yllättävää kyllä, siron ulkomuotonsa puolesta reppu menee hameiden, housujen ja jopa korkkareiden kanssa kivasti.

Jos mietit Clässy Miniä tai Pråperia omaksi reissukaveriksi, niin koodilla ROSA saat kaikista Gaston Lugan tuotteista -15% aina 22.1.2020 saakka. Kurkkaa siis Gaston Lugan reput täältä ja käy hyödyntämässä alennuskoodi! Miesten reput ovat erityisen kivoja, joten jos tarvitset sille omalle lempparityypille jotain millä yllättää, niin tässäpä hyvä tilaisuus. Myös Pråper on todella unisex-malli – sehän on virallisesti miesten mallistoa, mutta sopii hyvin minusta kenen tahansa selkään.