Hae
Rosa Camilla

22 kysymystä 22 vuodelta

… Miksi auton polttimoiden vaihtamisesta on tehty niin helvetin hankalaa?

… Miksi itsensä hyväksyminen sellaisenaan on vaikeaa?

… Miksi Donald Trump valittiin yhdysvaltain presidentiksi?

… Miksi suomalaiset valittavat kylmästä ja lumesta? Eikö me vieläkään olla tajuttu että asutaan napapiirillä?

… Miksi tiede ei osaa vieläkään selittää syytä kissan kehräämiselle?

… Miksi maanantait vain pahenevat vuosi vuodelta?

 

 

… Miksi saman sukupuolen avioliitot hyväksytään vasta nyt?

… Miksi astianpesukoneen/pyykinpesukoneen asentamisesta on tehty niin hankalaa?

… Miksi Star Wars on yksinkertaisesti vain niin hyvä?

… Miksi kaikki pitää aina oppia kantapään kautta?

… Miksi lottoaminen on niin jännittävää vaikka sieltä ei koskaan tule mitään voittamaan?

… Miksi tosi-tv koukuttaa ihmisiä, vaikka se ei oikeasti ole ”tosi-tv”tä?

… Miksi koulussa ei opeteta laskujen maksamista ja veroilmoituksen täyttämistä?

 

 

… Miksi absolutismi on kirosana Suomessa?

… Miksi meikkaaminen koetaan edelleenkin turhamaisena/epävarmuuden peittämisenä?

… Miksi jääkaappi on aina tyhjä silloin, kun vähiten kiinnostaisi raahautua sinne kauppaan?

… Miksi työnhausta on tehty niin hirveän kankeaa ja formaalia?

… Miksi elämä pyörii vain ja ainoastaan rahan ympärillä?

… Miksi pikavippejä saa mainostaa, mutta alkoholia ei?

… Miksi omia saavutuksiaan ja onnistumisiaan ei saa hehkuttaa leimautumatta omahyväiseksi?

… Miksi joku haluaa pitää lemmikkinään myrkyllisiä matelijoita/hämähäkkejä?

… Miksi vanheneminen ei tunnu yhtään erikoiselta enää 18-ikävuoden jälkeen?

 

 

Tässä teille 22 yleistä kysymystä elämästä, jotka ovat mietityttäneet pientä mieltäni  näiden 22-vuoden aikana – olenhan tänään virallisesti 22-vuotias! Vastahan tässä täytettiin 18, mihin nämä vuodet oikein vierivät?

Samaistutteko näihin pohdintoihin?

Rosa

(huom, tämä teksti tuli ulos päivän myöhässä, oikeasti täytin vuosia jo 25.2.!)

 

 

Olen kiitollinen

Luin tänään aamulla Jasun kirjoituksen blogissaan The What, aiheesta kiitollisuus, ja pysähdyin.

Kyllä me suomalaiset vaan osataan valittaa. ”Välillä on tosi vaikeeta nähdä miten hyvin asiat oikeasti on.” Niinpä. Miksi?

Meillä suomalaisilla on suuria etuoikeuksia, mitä muualla maailmassa ei välttämättä ole. Aina jaksaa loskapaska vituttaa, ja talven pimeys saa aikaan masennuspotilaita ja järjetöntä kahvinkulutusta. Kuinka moni unohtaa arjessa vaalia niitä positiivisia elementtejä, jotka helposti unohdetaan itsestäänselvyyksinä? Minä ainakin.

 

 

Katto pään päällä, ruokaa, lämpöä, rakkautta. Opiskelupaikka, ilmainen koulutus. Työpaikka, työterveyshuolto, vuosilomalaki. Kaksi kissanpoikaa. Avopuoliso.

Puhumattakaan siitä että meillä on mahdollisuus pitää pihassa autoa, ostaa kaikenmaailman elektroniikkahärveleitä ja tehdä ulkomaanmatkoja vuosittain.

Tässä asioita, joista minun pitäisi muistaa olla kiitollinen. Toisaalta, entäs ne vielä pienemmät asiat? Mitä minulla on, mitä kaikilla muilla ei ole? Lista on loputon.

Jos sen kerran, kun mielen valtaa negatiivisuus, muistaisi tasapainottaa purkautuvaa valitusryöppyä ja palauttaa mieleen ne tuhannet asiat, joista olla kiitollinen. Kyllä saa harmittaa ja saa valittaa, saa olla tyytymätön ja tuoda esille mielipiteesi. Mutta tarvitseeko mieltään tummentaa jokaisella pienellä vastoinkäymisellä?

Minä olen kiitollinen. Kiitollinen kaikesta tästä mitä minulle on elämässäni suotu. Vastoinkäymisistäkin on tie menestykseen. Itse ainakin pyrin jatkossa löytämään negatiivisten asioiden sijasta ne positiiviset –   ”what consumes your time, control’s your life”. Siinäpä vähän ajateltavaa.

Eipä muuta. Ihanaa viikonloppua tyypit!

Rosa